Jahas..

Se onkin sitten tosiaan jo vuosi 2013 ja mä olen siitä niin hyvilläni. Voin meinaan surutta sanoo, että kaikki tapahtunut kurja on tapahtunut viime vuonna ja sinne jää. :)

Koulu alkoi maanantaina 7. päivä ja tottahan toki mä sitä jatkoin, mikä lie älynväläys sekin.

Työpaikallakin velloo just nyt parin viikon putkiremppa joten mulla on kaikessa rauhassa illat aikaa kasvaa sammalta ja juoda teetä. Jotta siinäpä taas se tän hetkisen elämän huikee vauhti ja glamööri..

Tosin viikonloppuna aion lähteä tuulettamaan itteeni ja voi olla, että jos onni on myötä nukun siellä missä aiemminkin tai sitten en.

Jotain sentään on tapahtunut ja se on se, että ostin ittelleni auton. Tai no siis olihan mulla toki Helmi, mutta se alkoi oikkuileen sitä tahtia, että oli pakko tehdä sellainen pikainen pitkän kantaman suunnitelma ja sijoittaa pikkusen parempaan kulkupeliin.

JA NYT HOLD YOUR HORZEES, tää ei oo leuhkintaa.. Oon vaan niin onnellinen tästä!

Ja mihinkäs muuhun mä sortuisin paitti RENUUN.. Megane 2001 metalliväri, sähkölasit ja ilmastointi. Mankka toimii tutusti viiksestä säätämällä niinko siinä erovero-meganissakin (tää on muuten enemmän kun tärkee pointti mun tapaselle "muuta puuhaa" kuskille.) Se ei oo uus, mutta riittää mulle ja kyljessä lukee hienosti Coupe heheheeee. ;D Se on väriltään vihree, eiku ruskee, eiku harmaa ja mä tykkäsin siitä jo ensi näkemältä. Ja vaikka kuvassa näyttää et siinä on lommoja niin se on optinen harha. Megani on vähän ajettu ja virheetön.. ihan niinko minäkin! ;) Eikä se autokaupan Terokaan yhtään hullumpi ollu joten iloisia terkkuja vaan sinne Hämeenlinnaan!!

Ja nyt kaikki kateelliset sekä pahansuovat kyykkyyn hep koska ei syytä huoleen en oo voittanu lotossa enkä vastaanottanut ennakkoperintöjä vaan ihan selkänahastani revin rahat tähänkin ostokseen.
Ja vaikka se kuvassa näyttääkin julmetun isolta on se oikeesti livenä ihan pikkuauto. Sellainen jossa vähänkään pidempijalkainen mies istuu takapenkillä polvet suussa ja otta katossa (koetettu on.) Jos jotain miinusta voi autosta hakee, se on mukitelineen puute joten mun aamukahvin nauttiminen moottoritiellä kuiraillessa jatkuu samaan sohlaavaan malliin kun helmin aikana.

Rakkaalla lapsellani menee myös hyvin, tai no hyvin ja hyvin koska sellaista keskivertoraskasta angstaamista on ilmassa tämän tästä asioista joille mä en yksinkertaisesti voi yhtään mitään.
Maa ei kierrä kuuta vaikka mitä tekisin eikä pois muuttavia kavereita voi jarruttaa vaikka niin kovasti haluaisinkin tehdä! :(

Tän enempää ei tänään irtoo ehkä toisena päivänä enemmän. Iloisena asiana merkittäköön ylös myös, että aurinko paistoi tänään kokonaisen tunnin ja kuulin jonkun tirpan lirkuttavan puun oksalla.. Ei tainnut tipu tietää ettei vielä ole kevät, hyvä silti että lauloi koska kuulosti niin kauniilta.

Siinä se. Kiitos ja hali!


NMK